Siirry pääsisältöön

Mistä ne isot tytöt sitten tehdään?

Poikateksti herätti vähän keskustelua. Muutenkin kuin siitä nolosta typosta viimemetreillä. Miten sellanen eksyikin joukkoon vaikka luin ainakin 26 kertaa tekstin läpi ennen julkaisua. Noh, muttoikä on uus musta. 

Kun koko koti on vaaleanpunaista hattaraa ja pieni kiharapää katsoo koiranpentuilmeellään useita kertoja päivässä, vähän ehkä kyynel silmäkulmastaan vierien, on varmuudella vaikea "pysyä kovana". Tyttölapselle asioiden periksi antaminen tuntuu olevan helpompaa jottei lapsi menisi rikki, saisi traumoja ja tarvitsisi aikuisena kallista terapiaa. Toisaalta myös tuntuu, että joissain perheissä tytöille kuuluu antaa kaikki periksi ja jos on sekalainen seurakunta, pojista kuuluu kasvattaa kovia. Perustan näkemykseni hyvin hyvin suppeaan otantaan enkä todella väitä, että tilanne on kaikissa perheissä sama! 

Tyttöjen ja poikien välinen vastakkainasettelu alkaa jo hyvin pienenä. On erikseen poikien ja tyttöjen leikit, värit, vaatteet ja harrastukset. Sitten vielä ne sukupuolelle ominaiset luonteenpiirteet joita me vanhemmat ja kasvattajat omalla toiminnallamme vahvistetaan. Poikien kuuluu riehua, olla sottaisia, ei saa itkeä tai muutenkaan osoittaa tuntemuksiaan kun taas tyttöjen kuuluu leikkiä sievästi parhaan kaverinsa kanssa hiljaa kuiskaillen jotain nättiä kotileikkiä ja olla mahdollisimman herkkiä ja sympaattisia. Ala-asteella sitten yritetään niitä luokan villiäisiä, poikia, saada istumaan paikoillaan oppitunnin ajan ettei niiden sievästi pulpettinsa äärellä istuvien tylleröiden opinnot häiriintyisi. Yläasteelle siirryttäessä "poikatytöt" vetää röökiä kulman kundien kanssa lähimetsässä, kun "girly girlit" ja cheerleaderit paheksuu näitä kiipeilytelineeseen notkuen ja äänekkäästi hubbabubbaa jauhaen. Aikuisten maailmaa lähestyessä sitten taas moottoripyörää ajava äänekäs, vahvan tahdon omaava nainen on automaattisesti lesbo ja vastakohtaa edustava mies homo. 

Kun naapurin Jalmari heittää hiekkaa Pirkon päähän, Jalmari talutetaan itkevä Pirkko kainalossa kotiovelle, nuhdellaan ja annetaan vähän arestiakin ehkä. Tämä helpottaa Pirkon oloa välittömästi ja Pirkko jatkaa leikkejään omien yksin koko hiekkalaatikon. Kärjistetysti. Tietenkään kenenkään päälle ei saa heittää hiekkaa. Seuraavalla kerralla, kun Pirkko ja Jalmari on taas hiekkalaatikolla, Jalmari heittää hiekkaa ilmaan ja noin neljä hiekanjyvää osuu Pirkon palmikoihin. Jälleen itkevä Pirkko kainaloon ja Jalmarin ovelle. Pojassa on varmaan jotain vikaa, kun ei usko että tyttöjen kanssa leikitään nätisti. Kolmannella kerralla Pirkkoa vituttaa, kun pitää jakaa hiekkalaatikko Jalmarin kanssa ja provosoi Jalmarin syöttämään kokonaisen ämpärin hiekkaa Pirkolle. Jallu arestiin ja ikuinen porttikielto Pirkon hiekkalaatikolle. Aikuisena sitten Pirkon euro onkin 50centtiä, kun itkemällä ei tullutkaan yritysjohtajan pestiä Jalmarin pörssiyhtiöstä. Kaikki ennen tätä yritysjohtajuutta on otantaa oikeasta elämästä.

En tiedä saako tästä väsyneestä lätinästä yhtään koppia, mutta olen nähnyt perheitä joissa huolestuttavalla tavalla hyvin nuoret tyttölapset käyttää "heikompi sukupuoli" korttia kohtuuttomalla tavalla poikaa vastaan. Olen myös nähnyt tyttöjä jotka kuvittelee, että pojille voi sanoa ja tehdä mitä vaan, koska ne nyt on vaan poikia ja pojat ei mahda tytöille mitään. Pojille opetetaan, että pitää kestää kuin mies, "älä itke kuin tyttö". Tytöt osaavat provosoida ja olla kieroja jo ennen esikouluikää, "itkeä kuin tyttö". Tyttö saa kiusata poikaa ja jos poika puolustautuu on pojassa vikaa, koska eihän nyt tytöille puhuta ilkeästi. 

Kuinka rikki siitä sitten menee, kun lapsuudenkodistaan lennähtää maailmalle eikä kaikki olekaan enää valmiiksi silitettyä? Kuka silloin toimii curling sponsorina, kun koulu- tai työpaikkaa hakiessa ei enää riitäkään nätti mekko, sievä olemus ja kyynel silmäkulmassa? En vähättele naisia vaan päinvastoin. Arvostan kuuhun asti naista, joka jatkuvan itkun sijaan ottaa paikkansa omilla lahjoillaan, ammattitaidollaan, päättäväisyydellään ja kovalla työllä. Sellaisia naisia meidän pitäis tämän päivän tytöistä kasvattaa. Sellaista feminismiä lisätä, mikä ei tarkoita, että vain tietynlaisilla genitaaleilla tulisi päästä elämässä ilman kolhuja kyynärpäissä. 
Vähättelen näiden tiettyjen tyttöjen vanhempia. Sen sijaan, että otetaan itkevä Pirkko kainaloon ja lähdetään hankkimaan Jalmarille porttaria hiekkalaatikolle, vois Pirkolle opettaa, että se on vain hiekkaa, pyyhitään se pois, pyydetään Jalmaria olemaan varovaisempi leikkiessään hiekkamyrskyä ja kannustetaan Pirkkoa tekemään oma hiekkatsunami. Isompi ku Jalmarilla.

Mä olen koko elämäni kasvanut poikien keskellä ja ollut aina "poikatyttö", joka rakastaa mekkoja ja glitteriä. Jos Jalmari heittää mun päähän hiekkaa, mä hapetan sen. Viiiitsi vitsi. Selvitän rakentavasti asian tietenkin. Pirkolle toivon antoisia terapiakäyntejä ja pitkää ikää. 
Edelleen valtaosa ajasta menee miesten kanssa ja usein siellä näkee herttasia, sympaattisia ja herkkiä köllyköitä jotka vähän pelkää naisia. Ei saa sanoa niin tai näin eikä olla oma itsensä ettei loukkaa toista, naista. Tieten tahtoen toisen loukkaaminen on tietenkin väärin, oli loukkaaja minkä sukupuolinen tahansa.

Tekstini on provosoiva ja joku miettii sitä lukiessaan "vittu mikä ääliö". Veikkaan, että tämä joku on Pirkko tai jompikumpi Pirkon vanhemmista. Olen henkeen ja vereen tasa-arvon kannattaja. Vain kaikista heikompiosaisille tulisi mielestäni antaa erivapauksia ja mielellään vain siksi aikaa, että pääsevät jaloilleen. Se, että housuissa on vagina, ei vielä tee kenestäkään heikompiosaista. 

Liian monelle edelleen naisten ja miesten tasa-arvo on hyvin absurdi käsite. Valitettavan monelle miehelle se tarkoittaa esim puhetyyliä tai ulkonäön kommentointia. Ei kai Jarit ja Pekat toistensakaan tissejä ja perseitä jatkuvasti ole kehumassa? Tai puhu toisilleen muuten seksistiseen sävyyn? Joka tapauksessa, sitä tässä nyt vaan 2:30 heränneenä koitan sössöttä, että ollaan kivoja kaikille. Autetaan niitä jotka apua tarvitsee ja tuetaan terveen itsetunnon kehittymistä kaiken sukupuolisille. Lopulta kaikkien saavutukset on kuitenkin usein tahdosta, kyvyistä ja vähän tuuristakin kiinni. Ei niinkään jalkovälistä. 

Rakastakaa toisianne! ✌️&❤️ 
-S


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhet puheet, herttuattaren synnytys

Jokunen viikko sitten, tyttöporukalla reissuun, runsaasti viiniä ja siinä se. Sanoin ensimmäistä kertaa ääneen sen mitä olin salaa halunnut jo pitkään. Tarkalleen ottaen siitä asti kun joku sitä mulle ensimmäistä kertaa ehdotti. Eli en siis muista mistä asti. Haluan oman blogin. Heti perään eilen töissä luin erään jo oikean bloggaajan, Valeäidin ( www.valeaiti.fi ), vinkit ja hyvät syyt blogin aloittamiseen ja siellä luki muun muassa näin "jos päivität kaikkia somekanaviasi niin paljon ettet enää kehtaa laittaa kaikkea julki" ja näinhän se on. Tuuttaan Facebookiin toinen toistaan, omasta mielestäni (ja ehkä kahden kaverin mielestä), hauskempia juttuja ja vielä joku raukka niitä on jaksanut lukea. Ehkä sieltä pari eksyy tännekin. Tää vähän jännittää, pelottaa jopa, mutta samalla tuntuu tuoreelta ja uudelta tekemiseltä jota olen kaivannu kauan. Bloggaaminen itsessään nyt ei varsinaisesti niin uutta ja tuoretta ole, mutta mulle on. Jonkinlainen kirjottaminen on aina ollu mul...

Woihan Wilma minkä teit

Kun mä aloin, hyvin varhaisessa vaiheessa, oikein kunnolla rettelöimään koulussa, oli käytössä vielä ihan vanhat kunnon reissuvihot. Enkä mä oikeestaan sitä tarvinnut. Poissaololaput oli tutumpia. En nimittäin rettelöiny koulussa, kun en vaan mennyt kouluun. Olin viidennellä. Kuten sanoin, hyvin varhaisessa vaiheessa. Poissaoloja oli lopulta viidennellä luokalla enemmän kuin läsnäoloja. Kuudennella saikin sitten suorittaa sekä viidennen, että kuudennen luokan oppimäärän. Tuurihan se siinä mielessä kävi, ettei tarvinnut jäädä luokalle. Se on herkkää aikaa tytölle se murrosiän alkuaika ja usko tai älä, se alkaa yhä vaan aiemmin ja aiemmin. Varmasti pojille myös, mutta kun en poika koskaan ole ollut niin siitä on vaikea olla mitään mieltä. Meillä vaihtui juurikin siihen mun herkkään aikaan opettaja, joka ei tietenkään ollut mulle mieleinen. Sukset oli ristissä from day one ja ihan huolella. Ei se ymmärtäny mitään. Olen edelleen sitä mieltä että ei ymmärtänyt, mutta ei sillä varmaan kä...