Olen selkä

Paljon on vettä virrannut Vantaassa siitä kun viimeksi mitään julkaisin. Monet on ihmetelleet miksi lopetin. No, en tavallaan lopettanut. En vaan julkassu. 

Kun aloin kirjottamaan ja nimenomaan julkisesti niin kyllähän mä tiesin, että sitä saattaa ajautua lukemaan jos vaikka kuka. Menneisyyden mörköjä riittää ja saattaa jossain kannonkolossa piileskellä joku uusikin mörkö. Silti se yllätti, kun joku sellainen haluaa jutella kanssani kirjoittamastani tekstistä, jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä. Joku sellainen josta olen pyrkinyt eroon jo pitkän aikaa. Sana ahdistus sai jonkinlaisen uuden merkityksen. 

En alkanut koskaan kirjoittamaan ketään varten, itseäni korkeintaan, niin klisee kuin se onkin. Kirjoitan omasta elämästäni ja siihen liittyy monia muitakin ihmisiä, onneksi. En kuitenkaan halua kirjoittaa tunnistettavasti kenestäkään läheisestäni, en niistä jotka ovat menneet enkä niistä jotka ovat edelleen. Samaisesta syystä mun täytyy jättää kirjoittamatta monia asioita. Se on tavallaan harmi, koska monet on saaneet vertaistukea mun kirjoituksista ja kokemukset jotka täytyy toistaiseksi jättää kertomatta vois antaa toivoa joillekin samojen asioiden kanssa kamppaileville. 

Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole koskaan mustamaalata ketään ja kerron tietenkin asioista aina vain ja ainoastaan oman näkemykseni. Jokaisella tarinalla on niin monta kertojaa kuin on kokijaa ja niin moneen muotoon se tarina taipuu kuin on kokijoita. 

Mulla on jonkinlainen sisäänrakennettu häiriö, ominaisuus, taakka tai tarkoitus aina ja jatkuvasti herättää ihmisissä ajatuksia ja saada aikaan keskustelua. Joskus kuitenkin tulee eteen tilanteita että keskustelulla ei enää voida asioihin vaikuttaa vaan ainoa keino mennä eteenpäin on jättää mennyt taakse. Blogin kirjottaminen on mulle huvia. Hyöty jonka siitä saan on puhtaasti henkimaailman juttuja. Puhun jatkossakin mielelläni avoimesti, ääneen ja paljon, mutta jos joskus olen sulle sanonut, että et ole tervetullut elämääni niin hartaasti toivon, että kunnioitat sitä toivetta. Lue juttujani jos haluat, mutta älä lähesty jos olen pyytänyt pysymään kaukana. Todennäköisesti olen pyytänyt syystä.

 

Rakastakaa toisianne, jos mahdollista ✌️&❤️

-S