Saako jo ottaa varaslähdön siihen uusi vuosi, uusi minä shaibaan? Otan silti.
Facebook muistutti mua tänään siitä kuinka palasin vuosi sitten takaisin töihin oltuani kymmenen kuukautta enemmän tai vähemmän sairaslomalla. Ensin ranne, sitten syöpä. Pitkä oli vuosi. Samalla tajusin, että edellisen kerran olin sairaslomalla silloin. Se on aika mahtavaa! Terve vuosi!
Palasin aluksi osa-aikaisena toimistohommiin ja sitten sädehoidon ja pienen toipumisen jälkeen asteittain normi hommiin. Tänään olikin juuri sellainen "normipäivä". Kello soi 02.25 ja työt loppui 10.33. Juhlan kunniaksi.
Viime vuonna se uusi vuosi, uusi minä piti mun kohdalla enemmän kuin paikkaansa. Tämän vuoden tammikuun puolella se syöpämatka virallisesti päättyi, mutta jotain taikaa siinä vuoden vaihteessa oli. Tänä vuonna kaikki on ollut taas ikään kuin ensimmäistä kertaa uuden alun jälkeen. Rakkauden vuosi 2019 vetelee viimesiään. Mitähän sitä kehittelis vuodelle kakskytkakskyt? Olisko rauhan aika?
Vuosi on ollu ihan paras. Sen lisäksi, että mä olen ollut terve, olen päässyt nauttimaan ystävistä ja perheestä enemmän ku koskaan. Kiirettä on pitänyt eikä kalenterissa juuri tyhjiä päiviä ole ollut. Se on ollut positiivista kiirettä. Nyt vuoden loppua kohden kuitenkin alkaa mitta täyttymään ja on aika hetki ottaa rennommin. Hengailla himassakin välillä. Ihan muuten vaan. Tekemättä mitään. Se on vaikeeta.
Ensi vuodelta odotan ystävien ja perheen kanssa vietetyn ajan lisäksi jotain uutta. Uusi harrastus? Se uimakoulu? Joku itsepuolustuhomma? Jotain vähän vauhdikkaampaa ehkä? Odotan myös niitä jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia. Odotan myös rauhaa. Alan olla jo ilmeisen vanha ja väsynyt riekkumaan tähän tyyliin kuin tänä vuonna. Lupasin itselleni ottaa viime vuoden menetetyn ajan takaisin. Jos se on mahdollista, niin olen tehnyt.
Tänään istuin saunanlauteilla katselemassa kuinka supliikisti poikani nauratti rouvia ja mietin, että oon mä vaan saatanan onnekas. Toivottavasti en unohda sitä ensi vuonnakaan. Tämä vuosi on ollut meidän perheelle hyvä. Tosi hyvä. Jatkukoon sama onni ja autuus ensi vuonna! Loppuvuoteen vielä parit joulumarkkinat ja se joulu. Rakkaimpien kanssa. Oon poskettoman onnellinen, niin kiitollinen.
Tästä vuodesta on mahdotonta tehdä mitään yhteenvetoa. En mitenkään pysty laittamaan vuoden tapahtumia minkäänlaiseen listaukseen. Ykkösenä luonnollisesti on syöpähoitojen loppuminen menestyksekkäästi, mutta muita tapahtumia on mahdoton laittaa minkäänlaiseen järjestykseen.
Koen olevani etuoikeutettu. Kiitos ❤
Rakastakaa toisianne! ✌&❤
-S
Facebook muistutti mua tänään siitä kuinka palasin vuosi sitten takaisin töihin oltuani kymmenen kuukautta enemmän tai vähemmän sairaslomalla. Ensin ranne, sitten syöpä. Pitkä oli vuosi. Samalla tajusin, että edellisen kerran olin sairaslomalla silloin. Se on aika mahtavaa! Terve vuosi!
Palasin aluksi osa-aikaisena toimistohommiin ja sitten sädehoidon ja pienen toipumisen jälkeen asteittain normi hommiin. Tänään olikin juuri sellainen "normipäivä". Kello soi 02.25 ja työt loppui 10.33. Juhlan kunniaksi.
Viime vuonna se uusi vuosi, uusi minä piti mun kohdalla enemmän kuin paikkaansa. Tämän vuoden tammikuun puolella se syöpämatka virallisesti päättyi, mutta jotain taikaa siinä vuoden vaihteessa oli. Tänä vuonna kaikki on ollut taas ikään kuin ensimmäistä kertaa uuden alun jälkeen. Rakkauden vuosi 2019 vetelee viimesiään. Mitähän sitä kehittelis vuodelle kakskytkakskyt? Olisko rauhan aika?
Vuosi on ollu ihan paras. Sen lisäksi, että mä olen ollut terve, olen päässyt nauttimaan ystävistä ja perheestä enemmän ku koskaan. Kiirettä on pitänyt eikä kalenterissa juuri tyhjiä päiviä ole ollut. Se on ollut positiivista kiirettä. Nyt vuoden loppua kohden kuitenkin alkaa mitta täyttymään ja on aika hetki ottaa rennommin. Hengailla himassakin välillä. Ihan muuten vaan. Tekemättä mitään. Se on vaikeeta.
Ensi vuodelta odotan ystävien ja perheen kanssa vietetyn ajan lisäksi jotain uutta. Uusi harrastus? Se uimakoulu? Joku itsepuolustuhomma? Jotain vähän vauhdikkaampaa ehkä? Odotan myös niitä jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia. Odotan myös rauhaa. Alan olla jo ilmeisen vanha ja väsynyt riekkumaan tähän tyyliin kuin tänä vuonna. Lupasin itselleni ottaa viime vuoden menetetyn ajan takaisin. Jos se on mahdollista, niin olen tehnyt.
Tänään istuin saunanlauteilla katselemassa kuinka supliikisti poikani nauratti rouvia ja mietin, että oon mä vaan saatanan onnekas. Toivottavasti en unohda sitä ensi vuonnakaan. Tämä vuosi on ollut meidän perheelle hyvä. Tosi hyvä. Jatkukoon sama onni ja autuus ensi vuonna! Loppuvuoteen vielä parit joulumarkkinat ja se joulu. Rakkaimpien kanssa. Oon poskettoman onnellinen, niin kiitollinen.
Tästä vuodesta on mahdotonta tehdä mitään yhteenvetoa. En mitenkään pysty laittamaan vuoden tapahtumia minkäänlaiseen listaukseen. Ykkösenä luonnollisesti on syöpähoitojen loppuminen menestyksekkäästi, mutta muita tapahtumia on mahdoton laittaa minkäänlaiseen järjestykseen.
Koen olevani etuoikeutettu. Kiitos ❤
Rakastakaa toisianne! ✌&❤
-S
Kommentit
Lähetä kommentti
Kerro...